SUKUTUTKIMUSTIETOA
Tervetuloa sukututkimuksen pariin!
Sivulla on tietoa artikkeleista ja sukututkimukseen pohjautuvista teksteistä, jotka ovat kokonaisuudessaan luettavissa Mustosten sukuseura ry Jäsensivuilla / Sukututkimus.
Jäsensivuille voivat kirjautua vain Mustosten sukuseura ry jäsenet. Jos sinulla ei ole vielä kirjautumistunnuksia, voit pyytää ne mustossuku@gmail.com
 |
HISTORIAA
Mustosten alkukotina pidetään Viipurin Karjalaa eli Jääsken, Lappeen tai Äyräpään kihlakuntaa.
Varhaisin maininta Mustosista lienee kirjattu Vatjalaisen viidenneksen verokirjaan vuonna 1500 muodossa Mustuev.
Mustosia on asunut eniten Pohjois-Karjalassa, mutta heitä on ollut melkoisesti myös Kainuussa ja paikoin Pohjois-Savossa. Suku on sittemmin levinnyt Keski– ja Pohjois-Pohjanmaallekin, pohjoisimpaan Suomeen sekä Sortavalan ja Viipurin seuduille Heinjoelle ja Muolaalle.
Nykyisin Mustosia on ympäri maan, mutta vuosisadan alueen keskittymät muodostavat edelleen vankan perusalueen.
Mustosten nimestä
Sirkka Paikkala
PDF-Sirkka Mustosten nimestä Sukuviesti 1988 luettavissa jäsensivuilla / sukututkimus
Paikkala Sirkka Mustosten nimestä Sukuviesti 1988_6.pdf
Mustoset Savon ja Pohjois-Karjalan asuttajina 1600-luvulla
Veijo Saloheimo
PDF- Veijo Saloheimo Mustoset Savon ja Pohjois-Karjalan asuttajina 1600-luvulla luettavissa jäsensivuilla / sukututkimus
Veijo Saloheimo Mustoset Savon ja Pohjois-Karjalan asuttajina 1600-luvulla .pdf
Varislahden Mustolan väki ja varallisuus 1770-luvulla
Veijo Saloheimo
PDF- Veijo Saloheimo Varislahden Mustolan väki ja varallisuus 1770-luvulla. luettavissa jäsensivuilla / sukututkimus
Veijo Saloheimo Varislahden Mustolan väki ja varallisuus 1770-luvulla.pdf
Suur-Liperiin 1600-1700 -lukujen taitteessa saapuneita Mustosia
Matias Eronen
Kuten tunnettua, suuret nälkävuodet 1600-luvun lopulla sekä Suuri Pohjan sota että isoviha aiheuttavat pitkän yli 20 vuoden lähdekatkon tutkittaessa Savon ja Kainuun alueilta Pohjoiseen Käkisalmen lääniin eli nykyisen Pohjois-Karjalan alueelle siirtyneiden sukujen vaiheita. Tämä massiivinen muuttoliike tapahtui useassa jaksossa. Esimerkiksi 1600-luvun jälkipuoliskolla PohjoisKarjalaan muutti yhteensä 265 eri sukua (P-KH 2 s. 144). Lisäksi samasta suvustakin voi tulla useita eri muuttajaperheitä eri aikoina. Myös läänin sisäistä muuttoa sekä muuttoliikettä Laatokan-Karjalaan esiintyi.
Tuloalueella maakirjat alkavat vasta 1722. Muita lähteitä ovat tuomiokirjat ja myös kirkolliset historian kirjat, joita löytyy Suur-Liperistä jo 1600-luvun lopulta.
Lähtöalueella Savossa ja myös Kainuussa ovat maakirjat ja henkikirjat lähes kaikilta vuosilta luettavissa. Painetut lähteet kuten Savon historiat, Pohjois-Karjalan historiat ja esimerkiksi SuurLiperin historia antavat hyvän kokonaiskuvan alueiden vaiheista ja myös muuttoliikkeen kehityksestä. Veijo Saloheimon kirja Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600-luvulla on ollut tärkeä lähde muuttovirtoja seurattaessa.
SUUR-LIPERIIN 1600-1700-LUKUJEN TAITTEESSA SAAPUNEITA MUSTOSIA.pdf
 |
Pieksämäen Siikamäen Olli Mustosen sukuhaara
Matias Eronen
Olli Mustonen asui Pieksämäen Siikamäessä Pieksämäen rippikirjojen perusteella. Hänen kuolinaikansa oli 04.04.1741 ja syntymävuosi 1665. Hänellä oli 2 poikaa ja yksi tytär. Puolison nimi oli Pieksämäen rippikirjan 1721 – 24 mukaan Lastikka Riikotar (Riikonen)
Mustosia Nurmeksessa ja Pielisjärvellä 1600 -luvulla
Matias Eronen
Mustosten asuinpaikat 1500 -1600 -luvuilla Leppävirralla ja Tuusniemellä
Matias Eronen
Tutkiessani äitini sukua Mustosia Liperin pitäjän Sotkuman kylän alueella esi-isäni Samuel Mustosen lähtöalueeksi osoittautui Liperin rajanaapuri länteen päin eli Leppävirran pitäjä. Myös useimpien muiden Mustosen suvun sukuhaarojen 1600-luvun loppupuolen ja 1700-luvun parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana tapahtunut muuttovirta Suur-Liperin alueelle oli tapahtunut pääasiassa lännestä itään eli Leppävirran ja Tuusniemen pitäjistä Liperiin.
MUSTOSTEN ASUINPAIKAT 1500 -1600-LUVUILLA LEPPÄVIRRALLA JA TUUSNIEMELLÄ.pdf
Matti Mustonen Joroisten Huosionrannalta
Matias Eronen
Tutkiessani Leppävirran ja Tuusniemen Mustosia löytyi sieltä 1620-luvulta Matti Mustonen Vuorisalosta Tuusniemen alueelta. Muita hänen kaimojaan ei ollut lähimaillakaan samana aikakautena. Ainut tiedossani oleva Matti Mustonen oli 1560-luvulta silloin Rantasalmeen kuuluneesta Keriharjun Huosiorannan kylästä. Hänen elämänvaiheidensa selvitys oli täten paikallaan mahdollisen sukulaisuuden selvittämiseksi.
Matti Mustonen Joroisten Huosionrannalta.pdf
Kolme Samuel Mustosta - kuka heistä on esi-isäni?
Matias Eronen
Samuel Mustonen, Sotkuman talollinen Äitini suku on ns. Kunnasniemen Mustosia. Heitä tutkiessani pääsin Suur-Liperin nykyisen Polvijärven pitäjän Sotkuman kylään, jossa asuva Samuel oli talollisena isovihan jälkeen. Samuel kuoli 20.12.1735 72 vuoden iässä. Täten Samuelin syntymävuodeksi saadaan 1663. Kuolin paikaksi on merkitty Niska. Ryhdyin selvittämään, mistä Samuel saapui Sotkumaan. Asia osoittautuikin vaikeaksi ja kuitenkin samalla mielenkiintoiseksi.
ESI-ISÄNI SAMUEL JA NIILO SAMUELINPOIKA MUSTONEN
Heidän asuinpaikkansa Teppanala ja Sitsinälä eilen ja tänään
Matias Eronen
Äitini suku on ns. Kunnasniemen Mustosia. Heitä tutkiessani pääsin Suur-Liperin nykyisen Polvijärven pitäjän Sotkuman kylään, jossa asuva Samuel oli talollisena isovihan jälkeen. Samuel kuoli 20.12.1735 72 vuoden iässä. Täten Samuelin syntymävuodeksi saadaan 1663. Kuolin paikaksi on merkitty Niska. TÄMÄ SAMUEL MUSTONEN ON KUNNASNIEMEN SUKUHAARAN KANTAISÄ.
Esi-isäni Samuel ja Niilo Samuelinpoika Mustonen / Päivitetty 19.4.2020
Suku kantaisästä Lauri Mustonen s. 1669 Sotkamossa polveutuvana sukuketjuna ja siihen vaimojen kautta liittyvät merkittävät esivanhempien sukuhaarat Nuasjärven ympärillä.
Eelis Mustonen
Tämä koonti kohdentuu keskeisimmin siihen sukulinjaan, joka johtaa Sotkamon Nuasjäven rannoilla ja rannan lähiseuduilla asuneisiin Mustosiin ja keskeisimmin 1700-luvulta alkaen Nuasjärven länsirannoilla asuneisiin sukuhaaroihin. Solmukohtana näille Mustosille on ollut Sotkamon Vietonkylällä Nuasjärvi 2 Okkola tila. Oheen on koottu myös merkittäviä esiäitien kautta liittyviä sukuja, joista on tietoa kaukaisiin esivanhempiin saakka.
kts. artikkeli kokonaisuudessaan
Mustoset-sukujuuret-Okkola-1, tekijä Eelis Mustonen.pdf (1.0 MB)
Sukulinja, joka johtaa Sotkamon Nuasjäven rannoilla ja rannan lähiseuduilla asuneisiin Mustosiin ja keskeisimmin 1700-luvulta alkaen Nuasjärven länsirannoilla asuneisiin sukuhaaroihin.
RANTASALMEN MUSTOSIA I, II ja III
Matias Eronen
Tutkiessani Mustosten sukua ja sen juuria Savossa totesin, että yksi heidän ensimmäisiä asuinpaikkojaan oli Rantasalmella. Tämän asuinpaikan nimi asiakirjoissa oli Vaahermäki.
RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN ALKUVAIHEITA 1541 - 1705 -artikkelissa
olen selostanut tilan vaiheita; Mustoset ja Monniukset Vaahermäellä vuosina 1541 – 1705.
RANTASALMEN MUSTOSIA I Vaahermäen talot 1541-1705.pdf
RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN VAIHEITA 1706 – 2016 -artikkelissa jatkan tutkimukseni tuloksiin pohjautuvaa selostusta Mustosten Rantasalmen ensimmäisen asuinpaikan historiasta: Monniukset, Juvoset, Ilvoset ja Eroset Vaahermäellä vuosina 1706 – 2016.
RANTASALMEN MUSTOSIA II Vaahermäen talot 1706-2016.pdf
RANTASALMEN PARKUNMÄEN RATSUTILAN ALKUVAIHEITA 1546 – 1709 -artikkelissa kuvaan 1600-luvun lähdeaineistoa läpikäydessäni löytyneitä tietoja Mustosista Rantasalmen pitäjän Putkilahden neljänneksen Asikkalan ja myös Parkunmäen kymmeneksistä. "Ruotsalaisia vai Mustosia ?"
RANTASALMEN MUSTOSIA III, PARKUNMÄEN RATSUTILAN ALKUVAIHEITA 1546 - 1709.pdf
RANTASALMEN MUSTOSIA IV
Matias Eronen ja Kaija Salminen
Rantasalmea, kuten koko Suomea, koettelivat Suuret kuolonvuodet, Pohjan sota sekä Isoviha. Tilanteen voi olettaa normaalistuneen vasta Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Rantasalmen kirkonkirjoissa löytyvät ensimmäiset merkinnät kastetuista 1694 sekä vihityistä ja haudatuista 1700 alkaen lähes aukottomasti.. Varsinaiset talokohtaiset rippikirjat alkavat kuitenkin vasta 1761. Säämingissä vastaavat asiakirjat alkavat vuosina 1707 ja 1708, sekä talokohtaiset rippikirjat 1741 alkaen. Näissä asiakirjoissa oleviin henkilötietoihin on mahdollista yhdistää 1600-luvun henkilötiedot lähes jokaisessa tapauksessa. Näin saadaan jatkettua kunkin henkilön sukuhaaraa esi-isiin päin 1600- ja aina 1500-luvulle saakka ajassa taaksepäin.
1700-luvun alkupuolen kirkonkirjojen tietojen liittäminen 1600-luvun asiakirjoihin
Rantasalmen Mustosia IV.pdf (121 kB)
Mustosten suvusta polveutuva Qvist-suku
Eelis Mustonen
QVIST, SOTILAAN JA SUUTAREIDEN SUKU
Urho Qvistin v. 2001 kokoama sukukirja ”Qvist - sotilaan ja suutareiden suku” on yksi laajimmista selvityksistä, joita on koottu ja julkaistu Mustosten suvusta polveutuvista sukuhaaroista. Nimenä Qvist on ollut varsinkin Pohjoismaissa aika paljon käytetty, mutta tälle Mustosista polveutuvalle suvulle nimi on tullut suvun kantaisälle Johan Mustoselle annettuna sotilasnimenä.
Eelis Mustonen selvittää kirjoituksessaan kainuulaisen sotilaan Johan Qvistin suvun polveutumista Mustosista.
Qvist-suku Eelis Mustonen 20.3.2017.pdf
QVIST Urho Sukukirjan liite 9.8.2016.pdf
PIEKSÄMÄEN LIETEENMÄEN MATTI MUSTOSEN SUKUHAARA
- MUITAKIN MUSTOSIA LIETEENMÄELLÄ JA PETRONIEMENTYVELLÄ
Matias Eronen
Matti Mustonen oli talollisena Mustolanmäellä, Lieteenmäen kylässä n:o 2:ssa. Hänen on arvioitu syntyneen 1655 ja kuolleen 1730. Hänen vaimonsa oli Anna Kolehmainen (Kolematar). Anna oli syntynyt 1671 ja hänet haudattiin Pieksämäellä 30.05.1741.Hän oli kuollut 70 vuoden iässä. Matila ja Annalla oli neljä lasta, nimittäin yksi poika nimeltään Paavo ja kolme tytärtä Eeva, Marketta ja Anna.
Matti Mustosesta jälkipolvista on tehty sukututkimus nimeltään PIEKSÄMÄEN – KARTTULAN MATTI MUSTOSEN SUKUHAARA. Matin jälkeläisiä on pystytty seuraamaan nykyaikaan saakka.
Pieksämäen Lieteenmäen Matti Mustosen sukuhaara.pdf
Pieksämäen ja Joroisten alueen Mustosia
Matias Eronen
Artikkelissa tuodaan esiin Savon Mustosten arviokuntien 691 ja 692 vaiheita sekä arviokunnasta 619 Joroisten puolelle jäänyttä osuutta.
Arviokunnat 691 ja 692 sijaitsevat aluehallinnollisesti aluksi Juvalla, sittemmin Pieksämäellä ja myöhemmin puhutaan jo Suonenjoen pitäjästä. Maa-alueet ovat nykyisen Suonenjoen pitäjän alueella Honkamäellä ja Petäisenrannassa. Arviokunta 619 oli varmasti jakaantunut jo 1500-luvun lopulla Mustos-veljesten kesken niin, että osa siitä sijaitsi Joroisten pitäjän alueella, ja kylän nimi oli myöhemmin Vättilä.
Pieksämäen puolelle jääneen osuuden historiaa löytyy artikkelissa Pieksämäen Siikamäen Olli Mustosen sukuhaara.
Pieksämäen ja Joroisten alueen Mustosia.pdf
Mustosia Juvalla 1500- ja 1600 -luvuilla
Matias Eronen
Juvan pitäjän Koikkalan neljänneksen alue on käytettyjen lähteiden perusteella yksi Savon Mustosten tärkeimpiä lähtöasuinalueita. Se on ollut Suur-Savoon eli Mikkeliin kuuluvana kappelina noin vuodesta 1442. Se on erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi noin 1460, ja seurakunta sai ensimmäisen kappalaisensa 1558. Juvasta on erotettu itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Sääminki vuonna 1477, Kuopio 1552, Pieksämäki 1573 ja Joroinen 1631.
Koko tämän Juvan Mustosten sukupuun kantaisä on Juntti Mustonen (noin 1470 – noin 1540). Hän lienee Savon varhaisempaa asutusaaltoa Savon ytimessä Juvan Koikkalassa. Suvun omistama eräsija Tavinsalmen Saamaisten Sotkanniemessä viittaa vakinaisen asumisen tueksi hankittuun eränautintaan. Hänen pojistaan Antista ja Tuomaasta polveutuu laajalle Savon ja nykyisen Pohjois-Karjalan alueelle levinnyt Mustosten suku.
MUSTOSIA SOTKANNIEMELLÄ JA TUUSNIEMELLÄ 1554-1709
Matias Eronen
Artikkelissani Mustosten asuinpaikat 1500- ja 1600-luvuilla olen esitellyt Antti Juntinpoika Mustosen sukupuun leviämisen Juvan Koikkalasta silloisen Tavinsalmen hallintopitäjän Saamaisten neljänneksen Sotkanniemen asuinpaikan kautta eri kyliin kuten Vuorisaloon, Saamaisille, Tuusniemelle Ohtaanniemelle ja Kiukoonniemelle. Myös Leppävirran Leppävirran kylä on siinä esitelty suvun asuinpaikkana.
Kyseinen artikkeli löytyy edelleen sukuseuramme Mustoset- jäsenille tarkoitetuilta nettisivuilta sukuhistorian otsakkeen alta. Pyydän lukemaan kyseisen artikkelin ennen tähän artikkeliin koottuihin Mustosiin tutustumista.
MUSTOSIA LEPPÄVIRRALLA 1600-LUVULLA
I. SIPI MARTINPOIKA MUSTOSEN SUKU
II. PERTTI EERIKINPOIKA MUSTOSEN SUKU
Matias Eronen
Veijo Saloheimo esitteli Savon ja Pohjois-Karjalan Mustosia 1600-luvulta jo 1989 Sukuviestilehden liitteessä. Seppo Arponen kirjoitti 2010-luvulla sukututkimuksen muotoon laaditun selvityksen Leppävirran Mustosten alkupolvista. Myös Anne Mustonen on tutkinut näitä samoja 1600-luvun alkupolvia viime vuosina.
Leppävirran historiasta löytyy myös talonhaltijaluettelo Leppävirta n:o 8 ALAPIHA-nimisestä tilasta. Olen myös itse artikkelissani Mustosten asuinpaikkoja Leppävirralla ja Tuusniemellä 1500-1600 luvuilla selvittänyt leppävirtalaisten Mustosten tilojen vaiheita.
Vaikka lähdemateriaali Leppävirralla 1600-luvulla on kohtuullisen hyvä henkikirjojen ja maakirjojen osalta, niin silti jo aikaisemmin esitetyt tutkimustiedot ovat keskenään osittain ristiriitaisia. Suurimpana vaikeutena tutkimuksessa on savolainen käytäntö samojen etunimien toistosta sukupolvesta toiseen, eikä patronyymejäkään ole useinkaan käytetty. Kun vielä veljesten pojat saivat samat suvun perinteiset nimet niin sekaannus on valmis. Sotaväkeen joutuneet miehet eivät löydy näistä asiakirjoista, eikä itsellisiä tai torppareita yleensä mainita. Sotilaina toimineista miehistä jäi ”siviiliinkin” tultua sukunimi pois. Olihan näillä miehillä sotaväessä ollut yleensä oman nimen lisäksi pelkkä patronyymi käytössä. Osa heistä sai kuitenkin ns. sotilasnimen, joka voi jäädä käyttöön myöhemminkin. Myös sukunimen vaihtoa näyttää Leppävirralla tapahtuneen, ehkä papiston suosiollisella avustuksella.
1600-luvulla pitäjään muutti myös muualta uutta väestöä, näistä oli osa vanhoja sotilaita. Näiden henkilöiden juurien selvittäminen on vaikeaa. Täytyisi löytää kyseisen henkilön lähtöalue, ja hänen nimensä siellä mainittuna. Melkoinen haaste sinänsä.
(Julkaistu 24.9.2020)
MUSTOSTEN SUVUN GENEETTISET ISÄLINJAT
Matias Eronen
Mustosten suvun DNA-tutkimus käynnistyi muutama vuosi sitten. Tutkimuksessa on käytetty amerikkalaista tutkimuslaitosta ja sen FamilyTreeDNA-ohjelmaa Suomi-nettisivuston kautta. Suosituksenamme oli aluksi määrittää suvun miesten Y-67- haploryhmä, ja sillä perusteella yhdistää Mustosten eri sukuhaarat. Siinä ns. päätehaplo eli tutkimuksen tulos jää kuitenkin ajallisesti yli 500 vuoden päähän nykyajasta, joten nykyisenä suosituksenamme on tehdä ns. Big Y-700, jolloin päätehaplossa päästää nykyaikaan saakka.
MUSTOSTEN SUVUN GENEETTISET ISÄLINJAT Matias Eronen 26.3.2021
MUSTOSTEN JUVAN SUKUHAARAN JÄLKIPOLVIKAAVIO
Matias Eronen ja Kaija Salminen
Sukuharan kantaisä oli Juntti Mustonen Juvan Koikkalasta. Hänen pojistaan Tuomas Juntinpoika jäi Juvalle, samoin hänen veljensä Antin pojista Pekka ja Antti. Näistä Pekka Antinpoika Mustonen jatkaa kotitilan Mustonpellon isäntänä.
Juvalle jääneistä sukuhaaroista on Mustosten sukuseuran jäsenten nettisivuilla artikkeli Mustosia Juvalla 1500-1600-luvuilla.
Kolmas Antti Juntinpojan poika oli Lauri Antinpoika Mustonen, joka muutti asumaan Tavinsalmen Sotkanniemeen suvun vanhalle eräsijalle.
Laurin pojasta Antista polveutuvatkin tässä sukutaulussa olevat sukuhaarat ja henkilöt.